The Ulkopolitist

JACOB ZUMA

Mistä on hyvät johtajat tehty? tuntuu ikuisuuskysymykseltä. Hyvää tai ei, keskustelua johtajuudesta kansainvälisen politiikan alalla vaikuttaa kuitenkin leimaavan tämän ikuisuuskysymyksen sijaan se, mistä tunnistaa huonon johtajan. Kun pohdimme esimerkiksi viime vuoden kansainvälispoliittisesti merkittävintä tapahtumaketjua, arabikevättä, ei ole kovin vaikea löytää argumentteja huonosta johtajuudesta. Ei ole vaikeaa löytää puheita demokraattisen johtajuuden merkityksestä, joskin arabikevään jälkilöylyissä on keskusteltu paljon myös maailman demokratisoitumisprosessin hidastumisesta ja vähentymisestä.

Ei ole myöskään kovin vaikeaa löytää keskustelua johtajuuden haasteista Euroopan unioniin ja sen kykyyn selvitä talousvaikeuksien aikana liittyen. Tätä keskustelua on käyty monilla tasoilla, joista mm. Jürgen Habermas nimekkäine joukkoineen on kunnostautunut The Guardianissa julkaistussa kirjeessään peräänkuuluttamaan vahvaa johtajuutta. Samaan teemaan liittyen myös Ulkopolitiikka -lehti pyhitti syyskuun numeronsa (3/2012) johtajuudelle. Tässä numerossa mm. Turun yliopiston kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt pohtii poliittisen johtajuuden muotoja.

Johtajuus -keskustelun viitoittamana on mielekästä tarkastella myös nousevien talouksien, siis BRICS – maiden, johtajia. Näistä eniten näkyvyyttä lännessä keräävät etenkin…

View original post 616 more words

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: