Keyline – vesitalous kuntoon kultivaattorilla

perjantai 15. tammikuuta 2010

Keyline – vesitalous kuntoon kultivaattorilla

Permakulttuurin ytimessä on havainnointi ja mukautuminen paikallisiin luonnonoloihin. Joskus tämä havainnointi johtaa hurjiin tuloksiin. Osin Bill Mollison ja David Holmgren lainasivat ympäristön havainnointimetodia maanmieheltään, P.A. Yeomansilta joka lähti ratkomaan omien peltojensa vesitaloutta seuraamalla, miten vesi liikkuu maisemassa. Seurauksena oli liuta kirjoja maatilojen kuivuuden ratkomiseen (mm. The Keyline Plan, 1954. sekä Water for Every Farm), yksi teos kaupunkisuunnittelusta (The Challenge of Landscape, 1958), nykyaikainen jankkuri ja lopulta menetelmä maaperän ruokamultakerroksen radikaaliin syvennykseen.

Yeomans lähti ratkomaan kuivien ja eroosion hävittämien jyrkkärinteisten peltojensa ongelmia ensin perinteisin keinoin, kyntäen rinteen suuntaisesti. Tämä johti veden kertymiseen ja keskittymiseen, kunnes suuri osa rinnettä sortui. Tästä katastrofista ja eräästä kohtalokkaasta pensaikkopalosta lähti liikkeelle pyrkimys suunnitella maatila veden kulkua kunnioittaen, siten että vesi viipyy maisemassa mahdollisimman pitkään.

Normaalisti vesi kulkee maisemassa kohtisuoraan korkeuskäyriä kohden, jolloin se keskittyy laaksojen keskiosaan. Tätä on havainnollistettu alhaalla oikealla olevassa kuvassa. Veden virtaus lisääntyy, kun lähestytään laakson keskiosaa. Samalla veden nopeus kasvaa, kunnes se saavuttaa kriittisen pisteen ja eroosio alkaa.

Kaikki pellon muokkaus vaikuttaa veden liikkeisiin. Normaali rinteen poikki tehtävä muokkaus vain nopeuttaa veden liikkumista rinteessä oleviin laaksoihin ja hidastaa sen poistumista laakson pohjalta. Seurauksena on pohjan vettyminen ja joissain tapauksissa maanvyörymä. Alla vasemmalla on esitetty kahden muokkaustavan vaikutukset veden liikkeisiin. Molemmat noudattavat korkeuskäyrää, mutta alempi onnistuu siirtämään vettä pois laaksosta ympäröiville harjuille.


Alemman kuvan Keyline- menetelmässä on alettu muokkaamaan oikeasta pisteestä (key point) pitkin oikeaa korkeuskäyrää (key line). Tällöin muokkausurat ja niiden harjut ovat ensin korkeuskäyrän suuntaisia, mutta poikkeavat siltä pian siten, että ne kulkevat hiukan alamäkeen mentäessä rinteen laaksosta harjulle päin. Vesi seuraa uria ja ajautuu pois eroosioherkimmiltä alueilta. Samalla sen nopeus pienenee ja vesi alkaa upota muokkauksen kuohkeuttamaan maahan.

Toimiakseen metodi vaatii sen, että Keypoint tunnistetaan suunnilleen oikein maastossa. Piste on yleensä siinä, missä rinne muuttuu jyrkästä loivaksi, eräänlaisen amfiteatterin pohjalla. Selostan metodia myöhemmässä blogitekstissä, jossa näytän, miten Keylinen saa merkattua maastoon harpalla ja vatupassilla.

Eräs väitetty lisäetu Keyline -metodista on se, että kun veden virtaus siirtyy vaakatasosta pystysuoraan, myös ravinteet ja liukoinen orgaaninen aines vaihtavat suuntaa. Fosfori ei karkaa pellosta vaan rikastuu juuristovyöhykkeen alaosaan. Samalla ruokamultakerros syvenee, sillä rikastumiskerros liukoisen orgaanisen aineen lähteineen ja ravinteineen on oivallinen kasvualusta maabakteereille ja -sienille.

Se teoriasta, homma kuulosti niin hienolta, että sitä piti kokeilla. Muokkasimme pellon hanhenjalkakultivaattorilla (jankkuria ei ollut saatavilla) 10-15 cm syvyyteen noudattaen kunkin laakson Keylineä. Lisäksi merkkasin Keylinen pysyvänä urana maastoon kyntöauran avulla. Tämä ura toimii kevyenä vedentasaajana (swale -tekniikasta myöhemmin). Tulosta voi ihastella alla. Odotan innolla lumen sulamista, jotta voin nähdä torjuuko metodi eroosiota. Vesieroosion urat ovat olleet jokavuotinen ongelma näilläkin jyrkillä rinnepelloilla.

Kuvassa muokkauksen perustaksi otettu korkeuskäyrä lähtee vasemmalla olevan olkituppaan kohdalta. Viiva on pysyvästi merkitty maisemaan ja siihen voisi laittaa monivuotista kasvillisuutta, esimerkiksi mansikkaa, mustikkaa, marjapensaita, leppää, omenoita ja pähkinöitä. Samalla korjuu sujuisi helposti kärryillä yhtä korkeuskäyrää pitkin.

Lähettänyt klo 6.37
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: