Suunnittelu: input-output ja vuohet (osa 1)

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Suunnittelu: input-output ja vuohet (osa 1)

Permakulttuuri on soveltava suunnittelutiede, jonka tavoitteena on tehdä luonnon ehdoilla toimivia kestäviä järjestelmiä. Sen ytimessä on kolme keskeistä menetelmää, joiden avulla omaa havainnointia jäsennetään: vyöhyke- (zone), sektori (sector)- ja panos-tuotos-analyysi (input-output). Keskityn tässä tekstissä panos-tuotos tarkasteluun, eli input-output analyysiin. (Termin suomennos on otettu vakiintuneesta käytännöstä taloustieteessä.)

Panos-tuotos tarkastelussa keskitytään asioiden välisiin kytkentöihin ja yritetään luoda asioita yhdistelemällä kokonaisuuksia, jotka (a) eivät tuota jätettä ja (b) vaativat hyvin vähän ulkopuolista ylläpitoa. Periaatteen voi kiteyttää siten, että jokainen käyttämätön tuotos on jäte ja jokainen täyttämätön panos vaatii ulkopuolista ylläpitoa. Periaate on yleisessä käytössä permakulttuurin ulkopuolella esimerkiksi teollisessa ekologiassa.

Asiaa on helppo havainnollistaa esimerkin avulla. Kuuluisa ja yleisesti käytetty esimerkki on kana: se tuottaa munia, mutta myös lämpöä, höyheniä, lantaa, nokkimista ja raapimista, sekä erilaisia kaasuja (metaania, hiilidioksidia, rikkivetyjä, ammoniakkia, yms.). Voidakseen hyvin kana tarvitsee ruokaa, vettä, raitista ilmaa, valoa, seuraa, lämpöä, turvaa ja virikkeitä. Tämän johdosta kana sopii hyvin esimerkiksi kasvihuoneeseen (kaasut, lanta ja lämpö käytetään kasvien hyödyksi, kanat voivat syödä kitkettyjä rikkaruohoja ja saavat nauttia valosta).

Kana-kasvihuone yhdistelmä on niin tuttu, että tehdään vaihtelun vuoksi tarkempi analyysi vuohista ja suomalaisissa oloissa. Suomessa olosuhteet vaihtelevat niin paljon, että käytännössä useimmat asiat esiintyvät kahtena eri järjestelmänä: kesä- ja talviversioina. Tämän vuoksi analyysi kannattaa joskus jakaa kahtia. Aloitetaan vuohista kesällä.

Vuohikuttu (kesä)

Ominaisuudet: Suomenvuohi, utelias, seuraisia ja leikkisä. Etsii hyvin ravintoa metsästä, kuorii puita, syö mielellään varpuja, marjoja ja hedelmiä.

Tuottaa:
+ maitoa (1-2 litraa/päivä) + karvaa + lantaa + virtsaa + lämpöä
Tarvitsee:
– älykästä seuraa (vuohi, (tamma)hevonen, tms. laiduntaja)
– lypsyä vähintään 1-2 krt/päivä – viherrehua noin 6-10 kg k.a./viikko – väkirehua 800-1600 g/päivä
– raitista vettä 5-10 litraa/päivä – turvaa – suojaa sateelta ja tuulelta – raitista ilmaa
Jos vuohen sijoittaa metsälaitumelle, se saa viherrehua, raitista ilmaa ja turvaa, mutta tarvitsee edelleen väkirehua, vettä, suojaa, seuraa ja lypsyä. Vesi, väkirehu ja suoja on tarjottavissa rakentamalla laavun, johon sijoittaa suojatun ruoka-astian ja vesiastian (veden keruu katolta, tms.). Jos vuohen sijoittaa laumaan, se saa lisää seuraa ja turvaa. Koska metsälaitumet ovat yleensä pihapiirin ulkopuolella, päivittäinen lypsyretki on hankala. Tämän vuoksi voi harkita vuohen pitämistä yhdessä vieroittamattoman kilin kanssa, jolloin kili hoitaa lypsyn, mutta maitosaanto menetetään. Lopullinen järjestelmä näyttää yksinkertaistettuna tältä:

Merkitsin kuvaan vain päätuotteet. Hyödynnetyt tuotteet on merkitty punaisella, muut jätetty mustiksi. Kuvan järjestelmässä jää vielä paljon tuotteita käyttämättä ja tarpeita täyttämättä. Osa käyttämättömistä tuotteista voi muuttua ongelmiksi. Esimerkiksi hyödyntämätön lanta ja virtsa johtavat osan metsästä rehevöitymiseen ja toisaalta taimien poisto ja laidunnus muuttaa maisemaa. Nämä voivat olla ongelmia tai sitten ne voivat liittyä alueen kehityssuunnitelmaan (esimerkiksi metsäpalojen torjunta tai metsän avoimuuden lisääminen). Sähkön ja veden ulkopuolelta tuomiselle voisi keksiä vaihtoehtoja, mutta kaikenkaikkiaan yhdistetty järjestelmä toimii paljon vähemmällä vaivalla kuin versio, jossa vuohet ovat eristettyjä ympäristöstään ja täysin riippuvaisia ihmisestä.

Miten täydentäisit järjestelmää? Kommentoi. Suunnittelun apuna voit pitää taulukkoa, johon sarakkeisiin lisätään järjestelmän osat (vuohi, kili, katos, tms.) ja riveille käytetyt ja tuotetut tuotteet. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tuotteista liikkumaan systeemin sisällä.
Lisään ensi viikolla vuohen talvijärjestelmän käyttäen tätä menetelmää. Sen jälkeen siirrytään vyöhyke- ja sektoritarkasteluihin.

Lisälukemista:

[Bill Hookerin permakulttuurisovellus kanoihin]
http://www.treehugger.com/files/2007/04/biomimicry_for.php

[Appropedian versio IO-tarkastelusta]
http://www.appropedia.org/Chicken_basics

[Bill Mollisonin alkuperäinen kuva]

[Kuvaus IO-metodin sovelluksesta teollisiin järjestelmiin]
http://www.eoearth.org/article/Kalundborg,_Denmark

[Permakulttuurin periaatteet yritystoimintaan sovellettuna. Tiivis esitys.]
http://permacultureprinciples.com/principles_business.php

Lähettänyt klo 1.51

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: