Suunnittelu: input-output ja vuohet (osa 2)

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Suunnittelu: input-output ja vuohet (osa 2)

”SAASTE on minkä tahansa järjestelmän osan tuote, jota muut järjestelmän osat eivät käytä tuottavasti. YLIMÄÄRÄINEN TYÖ johtuu siitä, että jonkin järjestelmän osan tarvitsemat tuotteet eivät synny järjestelmän muiden osien toimesta.”
Bill Mollison, Permaculture Designers Manual, s.38

Viime viikolla tarkasteltiin erästä tapaa sovittaa vuohet laajempaan järjestelmään kesällä. Tavoitteena oli lisätä eläinten viihtyvyyttä ja vähentää työmäärää sillä seurauksella, että osa maidosta annettiin kileille lypsytehtävien vasteeksi. Tämän kirjoituksen kohteena on lypsykuttu talvella.

Permakulttuuri kehitettiin tropiikissa, joten sitä on sovellettava paikallisiin oloihin, kun ollaan kauempana päiväntasaajalta, jossa vuodenaikaisvaihtelu on suurta. Monet järjestelmien osat ovat tyystin erilaisia kesällä ja talvella, usein koko järjestelmä on erilainen. Tämä vaikuttaa panos-tuotos-tarkastelun lisäksi myös vyöhykkeisiin ja sektoreihin, joita käsitellään ensi viikosta alkaen.

Suomenvuohi talvella
Tuottaa: maitoa + lämpöä (n.+5 C) + lantaa + kaasuja (hiilidioksidi, metaani) + karvaa + seuraa + järsimistä (käyttäytyminen)
Tarvitsee: lämpöä + ruokaa + valoa + vettä + raitista ilmaa + lypsyä + seuraa

Tarkastelusta nähdään heti, että koska vuohi sekä tuottaa että tarvitsee seuraa, vuohia kannattaa pitää useampia. Samoin koska vuohi tarvitsee lämpöä, sen tuottamaa lämpöä ei kannata hukata eli tilan pitäisi olla vedoton ja lämpötiivis.

Tyypillisesti vuohia pidetään navetassa, jota lämmitetään ja valaistaan sähköllä. Lanta kerätään lantapatteriin ja vuohille syötetään heinää, väkirehua ja kivennäisiä. Vuohille vaihdetaan raikasta vettä kahdesti päivässä. Navetassa olevan vuohen kytkennät muuhun järjestelmään voi kuvata IO-taulukon (panos-tuotos) sarakkeena.

Vuohet tuottavat maitoa ja tuottavat ja kuluttavat seuraa, muutoin järjestelmä on riippuvainen ylimääräisestä työstä ja tuottaa melko runsaasti jätteitä. Järjestelmässä on siis parantamisen varaa. Tarkastelussa voi seuraavaksi katsoa ensin, mihin vuohet voisi sijoittaa ja sen jälkeen minkä lähelle ne sijoitetaan.

Paikoissa voi tarkastella esimerkiksi yleisiä omavaraisviljelmällä olevia rakennuksia ja alueita: asuintalo, navetta, puuvaja, kasvihuone, kasvimaa ja omenatarha. Osan vaihtoehdoista voi sulkea heti pois: omenatarha ja kasvimaa ovat kylmiä ja vuohet tuhoaisivat puut hetkessä; talo on nykykulttuurissa yleensä varattu ihmisille ja ei-tuotantoeläimille. Navetta soveltuu vuohille, mutta ei erityisesti hyödy niistä. Kasvihuone hyötyisi lannoituksesta, lämmöstä ja siellä mahdollisesti talvehtivat kasvit myös kaasuista. Jos kasvihuoneeseen on integroitu sadeveden keruu, se toimii lämpövarastona ja vuohet saavat hyvälaatuista juomavettä (kunhan keruu on tehty kunnolla ja säiliö on asianmukainen).

Edellisessä järjestelmässä vuohet järsivät rakenteita muun puutteessa ja tarvitsivat lisäksi kivennäisiä tasapainottamaan rehua. Jos vuohille syöttäisi lisäksi kuivattuja lehdespuita (kerppuja), ne saisivat tasapainoisempaa ruokavaliota. Tämän johdosta tarvitaan pieni puuviljelmä ja paikka, jossa lehdekset voi kuivata. Puuviljelmät tuottavat muiden hyötyjen lisäksi tuulensuojaa, joten se on hyvä sijoittaa kasvihuoneen lähelle, suojaamaan kylmimmiltä tuulilta. Samalla lehdekset voi kuivata kasvihuoneessa. Yhdistetty järjestelmä näyttää tältä:

Edelliseen verrattuna jätteitä ja ylimääräistä työtä on vähemmän. Vielä voidaan epäillä, että lämpö ei riitä, jolloin järjestelmään on mielekästä lisätä puu-uuni (jota voidaan käyttää myös esim. savustukseen tai talvikalojen kuivaukseen). Puu-uuni käyttää lehdespuiden syöttämisen jätteenä syntyvät kerppujen lehdettömät risut. Puun poltossa jäävä tuhka käytetään lehdespuiden lannoitukseen. Myös lannan kompostointi kasvihuoneen sisällä tuottaisi lisää lämpöä ja parantaisi kasvihuoneen ravinteiden käyttöä. Lopullinen järjestelmä näyttäisi tältä:

Jätteiden kokonaismäärä on vähentynyt, samoin ylimääräisen työn määrä. Järjestelmään jää kuitenkin parantamisen varaa. Jotkin parannukset eivät ilmene suoraan tarkastelusta: esimerkiksi heinäpaalien varaston voisi sijoittaa lähelle kasvihuone + vuohela järjestelmää, jolloin niitä voisi jopa käyttää lämpöeristykseen, kunhan huolehtii, etteivät ne saa liikaa kosteutta. Toiset parannukset taas muuttuvat ilmeisiksi vasta, kun miettii mitä kaikkia muita tuotteita esimerkiksi kasvihuone tai puu-uuni tuottaa.

Tässä esiteltiin eräs sovellus input-output tarkastelusta ja taulukkomuotoinen tapa pitää kirjaa järjestelmän virroista. Riippuu järjestelmästä ja suunnittelijasta, haluaako virrat kuvata taulukkona vai vuokaaviona, kuten edellisessä postissa. Yleensä vuokaaviot ovat yksinkertaisempia, mutta kun järjestelmä muuttuu tarpeeksi monimutkaiseksi, taulukot puoltavat paikkansa.

Lisälukemista:
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v66n02s10a.pdf

Lähettänyt klo 14.10

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: